Satokausikalenteri

Askartelimme erääksi toiminnalliseksi osuudeksi projektiimme satokausikalenterin. Malli on helppo neliosainen ympyrä, jolloin jokaiselle vuoden ajalle tuli luonnostaan oma väri. Muodossa voi soveltaa kalenterivuoden jaottelua monella tavalla, mutta ympyrästä tuli aika kiva! Kuukaudet vielä nimettiin, ne voi myös jättää nimeämättä, jolloin voidaan hieman helpottaa tehtävää ja jaotella satokauden herkut vuoden aikojen mukaan.

Satokausikalenterin askartelu on helppo keino lisätä toiminnallisuutta kerho- tai luokkaryhmän tunnille, jolla käsitellään kestävää ruokailua. Puuhaa riittää useammalle jäsenelle, varsinkin jos hedelmät/kasvikset/marjat piirretään itse! Jokainen voisi esimerkiksi tehdä lempihedelmänsä ja sitten ne voidaan asettaa satokautensa mukaan kalenteriin.

Tarkoituksena siis on ryhmän kanssa pohtia niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin tuotteita ja sijoittaa ne niiden satokauden mukaan ympyrälle. Pyrkimyksenä ymmärtää etuja, joita satokauden tuotteiden suosimisella voidaan kestävän kehityksen saralla saavuttaa sekä opetella tuntemaan muutamien arkipäivän kasvisten, hedelmien, marjojen ja sienien satokausia.

Kun satokauden tuotteet on aseteltu kalenterille on hyvä käydä läpi vaikka vuodenaika kerrallaan ja pyytää lapsia ja nuoria kertomaan, miten he päätyivät ratkaisuun. Virheitä saattaa sattua esimerkiksi hedelmien kohdalla, sillä looginen ajattelu olisi, että ne tarvitsevat valoa kasvaakseen, jota on meillä tarjolla kesäkuukausina. Tällöin on hyvä pohtia vuodenaikojen käänteisyyttä päivän tasaajan molemmin puolin sekä hedelmien alkuperää.

Ryhmälle voisi esittää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Miksi hedelmillä, kuten sitrusten, satokausi on meidän vuoden kiertomme pimeimpään aikaan joulu-helmikuussa?
• Miten ryhmässä pääteltiin kotimaisten luonnon antimien kuten marjojen ja sienten satokausi (onko mahdollisesti lapsilla kokemusta marjastuksesta tai sienestyksestä)?
• Miksi perunoita on koko vuoden myynnissä, jos niiden satokausi on kesällä? 

• Samaa kysymystä voi pohtia muidenkin juuresten ja
  kasvisten kohdalla (porkkana, salaatti, kurkku), keskustelua voi herätellä juuresten säilytykseen ja kasvihuoneviljelyyn liittyen.
• Entä miksi uusia perunoita saa jo kesäkuussa, vaikka suomalaiset uudet perunat ilmestyvät kauppaan aikaisintaan juhannukselta?

Jos ryhmä koostuu nuorista voidaan satokausikalenteria pohtiessa ajatusta johdatella tulevaisuus-näkökulmaan ja pohtia esimerkiksi ilmaston lämpenemisen tuomia mahdollisuuksia hedelmien viljelyyn meillä Suomessa tai pidentyvää kasvukautta (miten vaikuttaa satokausiin).

Ajan ja taiteellisuuden puutteen vuoksi turvauduimme kalenterissa tekijänoikeudettomiin kuviin satokauden antimista. Tälläinen lähde on esimerkiksi Pixabay.

Hyvä lähde etsiä satokausittain kasviksia löytyy Muista syödä välillä -blogista [http://muistasyodavalilla.blogspot.com/p/blog-page_25.html]. Siellä on taulukoituna kuukausittain sekä kotimaisia että ulkomaisia antimia, kasviksista lihaan sekä viljellyistä tuotteista luonnon tarjoamiin herkkuihin.